Ikikaiku-säätiön toimintaan tarvitaan monenlaisia taitajia. Sosiokraattiseen päätöksentekoon ovat tervetulleita osallistumaan kaikki, jotka jakavat säätiön arvot ja haluavat työskennellä kokonaisvaltaisen kestävyyden edistämiseksi. Hallituksen esityslistalla olevia asioita pohditaan virtuaalisessa puhepiirissä, jonka perusteella sähköinen pöytäkirja laaditaan hallituksen jäsenten allekirjoitettavaksi.
Kuukausikirjeessämme saat kutsulinkin tuleviin tapahtumiin. Kokoonnumme Digital Samba -piireissämme tiistaisin, klo 17.30-19. Kuukauden ensimmäisenä tiistaina tehdään sosiokraattisia päätöksiä, toisena ja neljäntenä tiistaina perehdytään säätiön toimintaan liittyviin asioihin yhdessä ja kuukauden kolmantena tiistai-iltana jaetaan ajatuksia, tunteita ja tarinoita puhepiirissä.
Tervetuloa mukaan!
Nämä periaatteet koskevat Ikikaiku-elämänperintösäätiön hallituksen ja sitä tukevan, aktiivisen lähipiirin toimintaa. Ikikaiku-säätiön omistautujayhteisöillä on itsemääräämisoikeus, jonka nojalla ne voivat itse muotoilla keskinäiset periaatteensa ja sopimuksensa. Säätiö edellyttää omistautujayhteisöiltä kokonaisvaltaisen kestävyyden huomioimista kaikessa toiminnassa. Myös yhteisön periaatteiden ja sopimusten tulee olla perusteltavissa kokonaisvaltaisen kestävyyden näkökulmasta.
Kokonaisvaltaisella kestävyydellä tarkoitamme
elonkirjon monimuotoisuutta eli ekologista kestävyyttä
elollisten yhteyden ja verkostojen kuten ihmisten välisen kanssakäymisen kestävyyttä eli sosiaalista kestävyyttä
yhteisen tarinan etsimisen ja vaalimisen kestävyyttä eli kulttuurista kestävyyttä
elon eli toimeentulon ja talouden kestävyyttä eli ekonomista kestävyyttä.
Yhteisen pyrinnön huomioiminen
Säätiön hallituksen ja sitä tukevan aktiivisen lähipiirin yhteinen pyrintö eli sosiokraattinen ajuri (main driver) on säätiön sääntöihin kirjattu pyrkimys tukea parhaalla mahdollisella tavalla kokonaisvaltaisen kestävyyden tutkimista ja opettamista, maalle ja sitä hoitavalle yhteisölle omistautuen, maata omistamatta.
Meitä yhdistää tämän pyrinnön palveleminen. Emme edellytä toisiltamme muuta kuin osallistumista yhteistä pyrintöämme tukevaan toimintaan kukin itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla ja omien voimavarojensa sallimissa rajoissa.
Päätöksenteon periaatteet
Teemme suostumukseen perustuvia päätöksiä sosiokraattisen mallin mukaisesti pyrkien ratkaisuihin, jotka ovat riittävän hyviä nyt ja riittävän turvallisia kokeilla. Etsimme yhteisen pyrintömme, eli säätiön tarkoituksen kannalta parasta mahdollista ratkaisua kaikki näkökohdat ja mahdolliset huolet huomioiden. Päätöksiä arvioidaan uudelleen sovittuna ajankohtana. Päätöksiä on aina tarvittaessa mahdollista muuttaa.
Yhteisen ajan kunnioittaminen
Perehdyn parhaan kykyni mukaan kokouskäytäntöihin ja -roolehin ja kaikkeen päätöksentekoon liittyvään materiaaliin omalla ajallani ennakkoon, jotta voimme käyttää mahdollisimman tehokkaasti yhteiseen päätöksentekoon varatun ajan.
Mikäli osallistun ensimmäistä kertaa, tai en ole ehtinyt perehtyä käytäntöihin ja dokumentteihin, luotan luotsin kykyyn ohjata päätöksentekoa kohti yhteisen pyrintömme kannalta parasta mahdollista ratkaisua. Hyväksyn sen, että päätöksenteon luotsaaminen voi edellyttää puheenvuoroni keskeyttämistä.
Esitän pyrintöhin ja päätösesityksiin liittyviä kysymyksiä ja kommentteja mahdollisuuksien mukaan ennakkoon dokumenttien kommenttiosoissa, jotta niihin voidaan vastata jo päätöspiirin valmisteluvaiheessa, ja vastaukset ovat kaikkien piiriin valmistautuvien luettavissa.
Etäosallistumista varten varaan rauhallisen tilan, jossa kykenen käyttämään kokouksen kulkua sujuvoittavia reaktionäppäimiä.
Kun otan vastaan roolin, kertaan roolin kuvauksen ja siihen liittyvät tehtävät.
Taitava osallistuminen päätöksentekoon
Kunkin päätöksen kohdalla pyrin keskittymään käsittelyssä olevaan jännitteeseen ja siitä nousevaan pyrintöön säätiön tarkoituksen kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. Tuon julki kaikki ne tiedot, tunteet, kysymykset ja huolet, joiden arvioin edistävän juuri tämän pyrinnön parasta mahdollista toteuttamista. Mikäli tiedossani on päätösesitystä parempi tapa edistää yhteistä pyrintöä, teen vastalauseen, minkä jälkeen osallistun kohtuullisessa ajassa esitettävän uuden päätösesityksen muotoiluun. Mikäli paremman ratkaisun etsiminen ei estä minua sallimasta esitetyn päätöksen hyväksymistä toistaiseksi voimassa olevana, esitän vastalauseen sijasta huolen, ja toimin aktiivisesti uuden esityksen tekemiseksi.
Yhteisten työskentelyperiaatteiden kunnioittaminen
Säätiön aktiivisilla toimijoilla on käytettävissään Google Drive -dokumenttikansioita, Miro kanban-taulu sekä hallituksen sähköpostilista. Päätösasioiden valmistelu tapahtuu näillä alustoilla.
Ikikaiku-sähköpostilista on tarkoitettu ensisijaisesti tiedotteiden ja kutsujen lähettämiseen kaikille toiminnasta kiinnostuneille. Listalla on yli sata tilaajaa, joista monet kaipaavat asiallista tiedotusta ilman, että sähköpostilaatikko kuormittuu keskusteluista. Käytä harkintaa laajan tiedotuslistan käytössä. Päätösten valmisteluun liittyvä keskustelu pyritään käymään dokumenttien kommenttiosioissa tai dokumenttien puuttuessa miro-taululla. Jos haluat antaa hallitukselle ja aktiivipiirille palautetta, tee se käyttämällä osoitetta hallitus@ikikaiku.fi jos sinulla on säätiön toimintaa koskevia yleisiä kysymyksiä, voit lähettää ne osoitteeseen info@ikikaiku.fi jota lukevat puheenjohtaja, asianhoitaja sekä mahdollisesti myöhemmin myös toiminnanjohtaja.
Omien tunteiden huomioiminen
Huolehdin siitä, että myös päätöksentekoon liittymättömät Ikikaiku-toiminnassa syntyneet, tai siihen vaikuttavat tunteeni tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi joko loppuiirissä, kuukausittaisessa jakamispiirissä, keskusteluissa piirin hyvinvointihenkilön kanssa, kahdenkeskisissä keskusteluissa tai ulkopuolisen välittämässä sovittelussa. Suhtaudun avoimesti ja myönteisesti minulle esitettyihin keskustelu- ja sovittelukutsuihin.
Luottamus
Luotamme ihmisen hyvään tahtoon ja pyrkimykseen tehdä parhaansa.
Tasavertaisuus
Kohtaamme toisemme tasavertaisina ja otamme täyden vastuun omasta toiminnastamme asettamatta muita itsemme yläpuolelle vastuunkantajiksi tai alapuolelle johdettaviksi. Vastaamme tekojemme lisäksi tekemättä jättämisistämme. Tiedostamme, että yhteiskunnan valtarakenteet vaikuttavat meihin kaikkiin, joten pyrimme tutkimaan omia etuoikeuksiamme ja olemaan niistä tietoisia sekä aktiivisesti tarjoamaan tilaa niille, joilla on vähemmän etuoikeuksia.
Totuudellisuus
Sanomme sen, mitä todella tarkoitamme, emmekä jätä sitä sanomatta. Emme puhu itseämme vastaan. Emme puhu toisista pahantahtoisesti emmekä ylipäätään puhu luvatta muiden yksityisasioista. Puhumme ihmisille, emme ihmisistä. Valjastamme sanojemme voiman palvelemaan totuutta ja rakkautta.
Avoimuus
Emme oleta mitään, emmekä varsinkaan reagoi oletuksien varassa. Uskallamme kysyä, kun emme jotain tiedä. Kerromme, mitä haluamme. Selkeällä viestinnällä vältämme väärinkäsityksiä, surua ja kuohuntaa. Emme määrittele toistemme tunnetiloja, vaan kysymme, kuuntelemme ja pyrimme ymmärtämään niitä. Jo tällä yhdellä sopimuksella voimme tehdä yhteistoiminnastamme sujuvaa.
Itsen kuuntelu
Pyrimme tekemään parhaamme. Kyvykkyytemme vaihtelee. Terveenä pystymme parempaan kuin huonokuntoisena. Vältymme itsesyytöksiltä, katumukselta ja kohtuuttomuudelta, kun pyrimme aina parhaimpaamme: emme enempään emmekä vähempään. Huomioimme ja hyväksymme toistemme tunne- ja vireystilat. Pyrimme kohtaamaan omat tunteemme ja tarpeemme niiden taustalla sekä ottamaan vastuun tarpeittemme täyttymisestä.
Rajojen kunnioittaminen
Emme ota itseemme. Mikään, mitä muut tekevät, ei ole meidän aiheuttamaamme. Muiden teot ovat heijastuksia heidän todellisuudestaan ja unelmistaan. Säästämme itseämme tarpeettomilta kärsimyksiltä ja uhriutumiselta, kun emme antaudu muiden teoille ja mielipiteille. Pyrimme tunnistamaan, huomioimaan ja kunnioittamaan sekä omia että toisten rajoja.
Tutkiva, avoin mieli
Kyseenalaistamme vallitsevat ja omat käsityksemme totuudesta ja opettelemme havainnoimaan pyrkimyksiä ja todellisia viestejä sanojen takana.
Suostumuksen (consent) käsitteen ydin on tarkastella yhteisön toiminnan etua ja yhteistä pyrintöä erillään omista henkilökohtaisista mielipiteistä ja tavoitteista.
"Tärkeistä sitoutumista vaativista asioista päätettäessä yhteisymmärryksen saavuttaminen auttaa varmistamaan, että ihmiset ovat sitoutuneita päätöksiin vaikka eivät olisikaan samaa mieltä kaikesta. Lisäksi yhteisymmärrys auttaa varmistamaan, että ihmiset ovat ymmärtäneet päätösten taustalla olevan kokonaisuuden ja ennen kaikkea, että tehdyt päätökset ovat kokonaisuuden kannalta mielekkäitä. Yhteisymmärrys on erityisen tärkeä silloin kun halutaan viedä käytäntöön monimutkaisiin asiakokonaisuuksiin liittyviä ratkaisuja."
Monet yksilöt ja yhteisöt käyttävät konsensus päätöksentekoa luonnostaan suostumus päätöksenteon tapaan: kun yhteisymmärrys on saavutettu, kaikki työskentelevät sen mukaan, vaikka eivät olisikaan täysin samaa mieltä. Konsensus Päätöksenteko antaa kuitenkin mahdollisuuden keskittyä erimielisyyksiin ja halvaannuttaa toimintaa niin kutsutulla vähemmistön diktatuurilla, jossa eri mieltä oleva nakertaa yhteisen pyrinnön perustaa takertumalla henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa sen sijaan, että tekisi työtä yhteisten päätösten mukaisesti.
Konsensus edellyyttää osallistujilta yksimielisyyttä ja kysyy: “oletko samaa mieltä?” Suostumukseen perustuvan päätöksenteon kysymys on: “vastustatko?”
Kun päätöksenteko edellyttää konsensusta eli yksimielisyyttä, yhteinen toiminta-alue mahdollisten toimien kentällä koostuu vain siitä, missä kaikkien osallistujien henkilökohtaiset tavoitteet kohtaavat. Suostumukseen perustuva päätöksenteko laajentaa yhteisen toiminta-alueen kaikkiin niihin toimiin, joita yhteisesti voimme sietää.
Yhteisen toiminnan sietoalue käsittää siis kaiken sen toiminnan, jonka jokainen voi hyväksyä jaetun pyrinnön eteenpäin viemiseksi, vaikka ne kaikki eivät olisikaan osallistujan henkilökohtaisen tärkeysjärjestyksen kärjessä.
Esimerkiksi kasvissyöjä, joka ei erityisemmin pidä sienistä, suostuu niitä syömään, mutta esittää vastalauseen, jos yhteisellä aterialla tarjolla olisi vain lihaa. Jos vaatisimme, että kaikilla yhteisillä aterioilla tarjottaisiin vain kaikkien yhteisiä lempiruokia, saattaisi ruokalista näyttää varsin yksitoikkoiselta. Jos laajennamme valikoiman niihin ruokalajeihin, joita kaikki suostuvat syömään, saadaan jo huomattavasti vaihtelua. Ja kaikki voivat sitoutua ruoanlaittoon, vaikka eivät joka päivä saisikaan omaa lempiruokaansa syödäkseen.
Ohessa kuva kolmen ihmisen mieltymys- ja sietokentistä sekä niiden yhteisistä alueista. Yhteiseen sietokenttään perustuva päätöksenteko antaa mieltymyskenttään perustuvaa konsensuspäätöksentekoa laajemmat mahdollisuudet yhteiselle toiminnalle, kun osallistujat sitoutuvat antamaan hyväksyntänsä ja jopa aktiivisen tukensa kaikelle sietoalueella tapahtuvalle toiminnalle.
Sietoalueeni on siis se toiminnan kenttä, jota en vastusta. Sillä alueella voimme tehdä yhteisiä päätöksiä ja kokeilla muutoksia, joiden vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Tämä laajempi toimintakenttä antaa siis laajemmat mahdollisuudet etsiä ja kokeilla uusia toimintatapoja. Se tekee yhteisöstä joustavan ja kasvattaa kykyä vastata muuttuviin tilanteisiin. Pelkkään mieltymyskenttään perustuva toiminta tyypillisesti jähmettyy ja kuihtuu.
Sosiokraattisessa päätöksenteossa yhteinen pyrintö turvataan henkilökohtaisten pyrkimysten halvaannuttavalta vaikutukselta vastalause menettelyllä. Vastalauseena ja päätöksenteon esteenä hyväksytään vain huolet, jotka voivat vahingoittaa yhteisöä, sen jäseniä tai tarkoitusta. Näihin tarvitaan vahvat perustelut, joita myös muut osallistujat voivat ymmärtää. Vastalauseen esittäjän on kysyttävä itseltään, onko kyseessä yhteisen pyrinnön etu vai oma mieltymykseni ja henkilökohtainen pyrkimykseni.
Mikäli muut toiminnassa mukana olevat eivät ymmärrä vastalauseen perusteluja, vastalauseen esittäjän on kysyttävä itseltään, voiko hän sitoutua tehtyyn päätökseen. Jokaisella on aina vapaus tehdä omat ratkaisut ja olla sitoutumatta toimintaan, joka ei ole omalla sietoalueella. Minun ei tarvitse olla mukana sellaisessa toiminnassa, jota en hyväksy. Jos jään jarruttamaan sosiokraattisesti valitun suunnan toteuttamista, toimintani ei ole sosiokratian mukaista. Ymmärrämme, että kaikkien ei tarvitse olla mukana kaikessa. Yhteisö voi rajata toiminnan ulkopuolelle henkilöitä, jotka eivät jaa yhteistä pyrintöä. Ei ole olemassa sellaista kansalaisoikeutta, joka oikeuttaisin jokaisen olemaan mukana jarruttamassa sellaista toimintaa, jota vastustaa.
Yhteinen haasteemme on se, kuinka liitetään suostumuspäätökseen riittävän yksiselitteisesti ja selkeästi yleinen päätöksentekoon sitoutuminen, vaikka osallistuja olisikin ollut eri mieltä? Yhdistyslain mukaan pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide vapauttaa asianomaisen vastuusta, mikäli tehdystä päätöksestä on joitain seuraamuksia. Eriävä mielipide ei kuitenkaan vapauta velvollisuudesta noudattaa tehtyä päätöstä niin kauan kun se on voimassa.
Sociocracy for All: Consent process: decision-making in sociocracy
Havaitaan jännite: kuvataan lauseella tilanne ja toisella lauseella mitä tarvitaan. Esimerkki: "Johtoryhmän keskustelut venyvät ja yhteisiä päätöksiä ei saada aikaan. Tarvitsemme selkeän tavan tehdä yhteisiä päätöksiä, joiden toteutuksessa kaikki voivat olla mukana."
Tarkistetaan auttaisiko vastaaminen tähän parantamaan organisaation olemassaolon tarkoitusta, arvon virtausta tai välttämään jotain ongelmakohtia.
Tarkistetaan ymmärtävätkö kaikki kysymyksen ja tilannekuvauksen samalla tavalla.
Nopeat reaktiot ehdotukseen, minkä avulla keskustelu voidaan kohdistaa kuumimpiin aiheisiin
Huolien ja vastalauseiden keruu. Muotoillaan nämä kysymyksiksi, jotka avaavat ajattelua. Esimerkiksi: "Kuinka me voisimme tehdä yhdessä päätöksiä ketterästi ilman, että kaikkien tarvitsee olla paikalla?"
Mietitään vastaukset kysymyksiin.
Juhlistetaan hyväksymistä, happy dance! Tarvittaessa vielä varmistetaan, miten seurataan ja mitataan huolien toteutumista.
Osana: Miten tehdä päätöksiä, joihin kaikki sitoutuvat?
A Practical Guide to Sociocracy 3.0: The Principle of Consent
Sociocracy 3.0: A Practical Guide for Evolving Agile and Resilient Organizations with Sociocracy 3.0
Sosiaalinen kestävyys rakentuu yhteydestä elinympäristön elävään monimuotoisuuteen, sitä vahvistaviin toimeentulotapoihin ja keskinäisiin turvaverkostoihin. Keskenään toimeen tullaksemme säätiön pyrintöön kuuluu sosiokraattisten toimintaperiaatteiden soveltaminen