SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

1§ Nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Ikikaiku-elämänperintösäätiö, ruotsiksi Stiftelsen för levnadsarvet Ikikaiku ja englanniksi Living Heritage Foundation Ikikaiku.

Säätiön toissijainen tunnus on Ikikaiku-säätiö, ruotsiksi Ikikaiku stiftelsen ja englanniksi Ikikaiku Foundation.

Säätiön kotipaikka on Jämsä.

2§ Tarkoitus

Ikikaiku-elämänperintösäätiön tarkoitus on tutkia kestävän elämäntavan parhaita käytäntöjä ja opettaa niitä kaikille kiinnostuneille sekä esimerkiksi muille järjestöille ja koululaisille muun muassa työpajoissa, luennoilla ja pysyvillä näyttelyillä. Säätiön toiminta on avointa kaikille kestävästä elämäntavasta kiinnostuneille. Tarkoituksena on tarjota väylä kestävän elämän rakentamiseen. Säätiön omistautujien valtuuskunta palvelee ympäröivää yhteiskuntaa kestävän elämäntavan asiantuntijaorganisaationa. Ikikaiku-säätiö vaalii luonnon monimuotoisuutta ja kestävää ihmiseloa osana luontoa.

Lisäksi säätiön  tarkoitus on mahdollistaa maalle omistautuminen maata omistamatta, kestävästi ja ilman maayhteyden menettämisen vaaraa:

• edistäen ja tutkien ekologisesti, taloudellisesti, yhteisöllisesti ja kulttuurisesti kestäviä elämäntapoja 

• vahvistaen maaseudun elinvoimaisuutta tiloja asuttamalla ja pienviljelyä elvyttäen 

• vaalien paikalliskulttuureja ja perinteisiä rakentamisen ja maisemanhoidon menetelmiä

• tukien kestäviä kaupunki- ja taajama-yhteisöjä 

• tukien kestävää käsityöläisyyttä 

• tukien kestävää liikkumista, asumista ja teknologiaa 

• edistäen permakulttuuria sekä permakulttuuristen oppimiskeskusten syntyä ja toimintaa 

3§ Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö:

• omistaa ja hallinnoi ekologiseen ja yhteisölliseen asumiseen soveltuvia kiinteistöjä Suomessa.

• määrittelee kiinteistöjen kestävän hallinnan ja sitä edistävän koulutuksen kriteerit. 

• etsii ja hyväksyy omistamilleen kiinteistöille omistautujat eli asukkaat, jotka vastaavat kiinteistön hoidosta säätiön tarkoituksen mukaisesti.

• harjoittaa tarkoitusta edistävää laillista liiketoimintaa.

4§ Varat ja taloudellinen toiminta

Perustamispääoma koostuu rahalahjoituksista sekä kiinteistöstä, joka lohkotaan Runokylän Tärkkilän tilasta (182-403-6-6) Jämsänkosken Haaviston kylällä. Säätiöllä on talous- ja rahoitussuunnitelma, joka ei vaaranna omistautujien oikeutta hoitovastuualueeseensa.

Säätiö voi:

• ottaa vastaan lahjoituksina rahaa, arvopapereita, kiinteistöjä, testamentteja yms. Kiinteistöt, jotka eivät sovellu säätiön tarkoituksen toteuttamiseen voidaan myydä toiminnan rahoittamiseksi, mikäli lahjoittajan tekemät varaukset eivät myyntiä estä.

• käyttää lahjoitusvaroja säätiön tarkoituksen mukaiseen käyttöön soveltuvien kiinteistöjen ylläpitoon ja hankkimiseen.

• hankkia toiminnalleen julkista ja yksityistä rahoitusta.

• järjestää välittömästi tarkoituksensa toteuttamista varten rahankeräyksiä, tilaisuuksia kuten konsertteja, erilaisia kampanjoita yms.

Säätiö ei saa sijoitustoiminnalla, velanotolla tai muilla toimilla vaarantaa omistautumisen turvallisuutta ja omistautumisalueiden pysyvyyttä.

5§ Yleiset toimintaperiaatteet

Säätiö vaalii yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Toimintaa ohjaavat sosiokraattiset periaatteet ellei säätiölaki toisin määrää.

6§ Lahjoittaja

Kiinteistön lahjoittajalla on oikeus määritellä, mitä 2§ mainituista kestävyyden  osa-alueita kiinteistössä toteutetaan yleisen, kokonaisvaltaisen kestävyyden pyrkimyksen lisäksi. Lahjoittajaa kuullaan kiinteistön hoitosuunnitelmaa laadittaessa.

Perustajalla ja muilla lahjoittajalla on mahdollisuus pidättää luovuttamaansa varallisuuteen liittyviä oikeuksia yksityishenkiönä enintään elinajakseen ja yhteisönä tai säätiönä enintään kymmeneksi vuodeksi.

7§ Kisälli

Kisälli tutustuu mahdolliseen hoitovastuualueeseensa ja hankkii kiinteistölle määriteltyjen kestävävyyden osa-alueiden edellyttämiä taitoja vuoden ajan vuokrasuhteessa.  Kisälli maksaa kohtuullista, käypää vuokraa alueestaan sekä käytössään olevista, säätiön omistamista rakennuksista. Kisälli laatii kisälliaikanaan hoitovastuualueestaan hoitosuunnitelman. 

Kisälliajan jälkeen on mahdollista hakea omistautujaksi tai käyttää 6 kuukauden harkinta-aikaa, minkä jälkeen vuokraoikeus voidaan päättää kuukauden kuluessa uuden kisällin valinnasta.

8§ Omistautuja

Kisällivaiheen suorittaneella tai säätiön muulla tavoin hyväksymällä omistautujalla on pysyvä oikeus hankkia elantonsa hoitovastuualuettaan kestävästi hoitaen ja hyödyntäen, kiinteistön kestävyyden osa-alueita vastuualueensa hoitosuunnitelman mukaisesti toteuttaen. Mikäli säätiön taloustilanne tätä edellyttää, omistautuja maksaa säätiölle vuosittaista vastiketta, joka kattaa kiinteistön lakisääteiset ja omistautumissopimuksessa todetut muut kulut kuten verot, tiemaksut, jätemaksut ja vakuutukset. Taloustilanteen mahdollistaessa säätiö on velvollinen tarjoamaan omavaraiselle omistautujalle mahdollisuuden alkuperäiskansaistumiseen rahatalouden ulkopuolella. 

Omistautujan omaan elinympäristöönsä tekemät investoinnit ja työpanos kartuttavat säätiön omaisuutta. Omistautuminen voidaan katsoa jatkuvaksi lahjoittamiseksi säätiölle.

Säätiö huomio jatkuvuuden siten, että omistautujan perillisellä on halutessaan ensioikeus jatkaa vanhempansa omistatutumistehtävää osoitettuaan pätevyytensä. 

9§ Omistautujien valtuuskunta

Omistautujien valtuuskuntaan kuuluvat kaikki säätiön kanssa omistautumissopimuksen tehneet täysivaltaiset henkilöt. Lisäksi valtuuskunta voi kutsua jäsenikseen muita säätiön tarkoitukselle omistautuneita kestävän elämäntavan asiantuntijoita. Kisälleillä on valtuuskunnan kokouksissa läsnäolo ja puheoikeus.

Omistautujien valtuuskunta kokoontuu vuosikokoukseen loka-joulukuussa hallituksen kutsusta. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä viikkoa ennen kokousta valtuuskunnan päättämällä tavalla.  Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita voi omistautujien valtuuskunta käsitellä, mikäli kaikki läsnäolijat antavat suostumuksensa. 

Omistautujien valtuuskunta:

• saa tiedoksi säätiön tilinpäätöksen ja toimintasuunnitelman 

• arvioi säätiön hallituksen toimintaa

• nimittää tarvittaessa uusia jäseniä hallitukseen omalla kiintiöllään

• valitsee säätiölle tilintarkastajan ja varatilintarkastajan

• käsittelee suostumuksensa hallituksen tekemiin sääntömuutoksiin

• hyväksyy hallituksen esityksestä säätiön ohjesäännöt

Säätiön hallitus tai valtuuskunnan puheenjohtaja voivat myös kutsua valtuuskunnan ylimääräisiin kokouksiin. Puheenjohtajan on kutsuttava omistautujien valtuuskunta koolle, mikäli vähintään puolet valtuuskunnan jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

Omistautujien valtuuskunta on päätösvaltainen, kun kun kokous on kutsuttu koolle sääntöjen määräämällä tavalla ja kokouksessa on läsnä vähintään kolme jäsentä. Omistautujien valtuuskunnan kokoukseen on mahdollista osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Omistautujien valtuuskunnan päätökseksi tulee ehdotus, johon kaikki osallistujat antavat suostumuksensa.  Sosiokraattisessa vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.

Omistautujien valtuuskunnan jäsenen esteellisyyteen sovelletaan mitä säätiölain 3. luvun 4 §:n 1. momentissa säädetään hallituksen jäsenen esteellisyydestä.

Omistautujien valtuuskunnan kokouksista on laadittava pöytäkirja, johon on merkittävä tehdyt päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja kokouksen sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

Omistautujien valtuuskunta vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. todetaan mahdolliset muutokset omistautujien valtuuskunta jäsenistöön meneillään olevalla toimikaudella

2. valitaan omistautujien valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. 

3. valitaan säätiön hallitukseen yhdestä kolmeen jäsentä seuraavaksi kalenterivuodeksi

4. valitaan yksi tilintarkastaja suorittamaan tilintarkastus seuraavalta kalenterivuodelta. Mikäli tilintarkastajaksi ei ole valittu tilintarkastusyhteisöä, on valittava vähintään yksi varatilintarkastaja 

5. saadaan tiedoksi säätiön edellisen kalenterivuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

6. saadaan tiedoksi seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

7. määritellään hallituksen palkkiot seuraavalle kalenterivuodelle 

8. käsitellään muut asiat, joista omistautujien valtuuskunta näiden sääntöjen mukaan on oikeutettu päättämään.

10§ Hallitus

Hallituksessa on vähintään kolme ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. 

Seuraavat yhteisöt voivat kukin nimittää hallitukseen yhden jäsenen ja yhden henkilökohtaisen varajäsenen: 

• Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry  

• Luonnonperintösäätiö sr

• Suomen permakulttuuriyhdistys ry 

Hallitus nimittää hallitukseen 1-3 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet nimitetään säätiön tarkoitusta kannattavien Suomen valtioon rekisteröityjen yhdistysten esittämien ehdokkaiden joukosta. 

Omistautujien valtuuskunta voi nimittää hallitukseen 1-3 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme (3) vuotta. Sama henkilö voi tulla valituksi hallitukseen enintään 3 kertaa peräkkäin.

Hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.

Hallitus:

• hyväksyy säätiön kiinteistöjen hoitosuunnitelmat sekä rakennussuunnitelmat, hankkii rakennusluvat ja hakee rahoituksia

• päättää omistutumissopimuksista ja sopimuksista kisällien kanssa.

• vastaa omistautujien ja kisällien koulutuksesta

• päättää sääntöjen muuttamisesta omistautujien valtuuskunnan ja perustajien suostumuksella

• voi nimittää säätiölle toiminnanjohtajan

• hoitaa muut tarpeelliset tehtävät

HALLITUKSEN KOKOUKSET

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai kaksi muuta hallituksen jäsentä yhdessä.

Kutsu on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet muista hallituksen jäsenistä. Päätökset tehdään sosiokraattisesti.

Hallituksen tulee kuulla omistautujien valtuuskuntaa asiantuntijana kestävyyden kysymyksissä.

Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään päätökset ja äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksessa siihen valittu jäsen.

HALLITUKSEN VUOSIKOKOUS

Hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Kutsu vuosikokoukseen on lähetettävä vähintään viisi päivää ennen kokousta.

Hallituksen vuosikokouksessa

1. käsitellään ja hyväksytään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus

2. käsitellään ja vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio

3. ennen hallituksen jäsenen toimikauden umpeen menoa nimetään hallituksen jäsen ja henkilökohtainen varajäsen seuraavalle kolmivuotiskaudelle

4. todetaan säätiön omistamat alueet sekä

5. käsitellään muut vuosikokouskutsussa mainitut asiat.

11§ Toiminnanjohtaja

Säätiön toimistoa ja toimintaa voi johtaa hallituksen valitsema toiminnanjohtaja, puheenjohtajan ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Puheenjohtaja tai muu hallituksen päättämä henkilö on toiminnanjohtajan esimies. Toiminnanjohtajalle voidaan delegoida operatiivista valtaa, hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Toiminnanjohtajan ja muiden toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista päättää hallitus.

12§ Vakituiset tukijat

Säätiöllä voi olla tukijoita, jotka antavat säätiölle lahjoituksia vakituisesti. Vakituiset tukijat voivat olla yksityishenkilöitä tai yhteisöjä, kuten yrityksiä tai yhdistyksiä. Säätiö ylläpitää heistä rekisteriä henkilötietolainsäädännön mukaisesti, ja heille lähetetään tietoja säätiön toiminnasta.

13§ Toiminnan valvonta

Omistautuja on velvollinen tuomaan hallituksen ja omistautujien tietoon säätiön kiinteistössä havaitsemansa säätiön sääntöjen tai ohjesääntöjen vastaisen toiminnan.

14§ Säätiön edustaminen 

Säätiötä edustaa hallituksen puheenjohtaja yhdessä hallituksen nimeämän henkilön kanssa.  Hallitus voi oikeuttaa kaksi nimettyä henkilöä edustamaan säätiötä kaksin tai jompikumpi yhdessä puheenjohtajan kanssa.

15§ Tilintarkastajat ja tilikausi

Säätiöllä on tilinpidon valvomiseksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, jotka omistautujien valtuuskunta valitsee vuodeksi kerrallaan.

Säätiö tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen hyväksymiä kertomus säätiön toiminnasta edellisenä vuonna on annettava vuosikokouksen jälkeen tilintarkastajalle, jonka on annettava kertomuksensa huhtikuun kuluessa. Jos tilintarkastajan kertomus antaa aihetta, hallituksen on kokoonnuttava viimeitään toukokuun aikana päättämään tilintarkastukseen aiheuttamista toimenpiteistä.

16§  Vuosiselvitykset ja ilmoitukset Patentti- ja rekisterihallitukselle

Oikeaksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelyistä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista on toimitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle kesäkuun loppuun mennessä.

Hallituksen jäsenen ja edustamiseen oikeutettujen vaihtumisesta on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin.

17§ Erityistilintarkastuksen toimittaminen

Valtuuskunta voi päättää erityistilintarkastuksen toimittamisesta säätiössä.

18§ Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää säätiön hallitus. Sääntömuutoksella tulee olla säätiön perustajien sekä omistautujien valtuuskunnan hyväksyntä. Sääntöjen muuttamisesta ja muutoksen pääasiallisesta sisällöstä on mainittava kokouskutsussa. Sääntöjen muuttamiseen tarvitaan sosiokraattinen yksimielisyys.

Sääntömuutos astuu voimaan, kun Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt muutoksen.

19§ Säätiön purkaminen 

Jos säätiön tarkoituksen toteuttaminen on käynyt mahdottomaksi tai säätiölaissa tarkoitetulla tavalla ilmeisesti hyödyttömäksi, säätiö voidaan purkaa.

Purkamiseen vaaditaan hallituksen kahden peräkkäisen kokouksen päätös, niin että kokousten välillä on vähintään kolme kuukautta.

Purkamispäätöksestä on välittömästi ilmoitettava Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Säätiön purkautuessa sen varat luovutetaan säätiön tarkoitusta toteuttavalle juridiselle henkilölle hallituksen päätöksen mukaisesti. Mikäli säätiöltä jääviä varoja ei voida siirtää vastaavaa tarkoitusta toteuttavalle juridiselle henkilölle, omistautujalla on oikeus lunastaa hoitovastuualueensa lohkomiskustannusten hinnalla tai kustannusten puuttuessa yhden euron nimellisellä kauppasummalla ja jäljelle jäävä muu omaisuus jaetaan tasan omistautujien kesken.

Päivitetty versio säännöistä on mahdollista lukea täältä.